Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Hello Helsinki

Blogini Hello Helsinki on henkilökohtainen kanava kirjoittaa asioista jotka minua askarruttaa ja kiinnostaa. 

Blogin näkökulma perustuu siihen, miten näen Helsingin uudestaan asuttuani ulkomailla 14 vuotta. Mitkä asiat ovat muuttuneet ja miten Helsingissä asiat hoituvat tai eivät hoidu ja mitä voisi muuttaa tai mihin asioihin voisi vaikuttaa. Mikä ilostuttaa , mikä vihastuttaa ja mikä saa sinut iloiseksi ihanassa Helsingissä. 

Irje Dennis :)  2017

---------------------------------------------

17.5.18

Nyt on pakko kirjoittaa muutamien ihmisten välinpitämättömyydestä joiden osallisiksi jouduin tahtomattani tänään, mutta tänään ei ole poikkeus, sitä on tapahtunut ennenkin ja jatkuvasti tapahtuu mutta tänään erityisesti kuulin ja koin sellaisia asioita, että minun oli pakko kirjoittaa.

Hain tänään rakkaan Ruby koiramme siskolta hoidosta ja matkustin junalla Helsingistä Tikkurilaan. Junavaunuissa istui takanani ilmeisesti vanhempi pariskunta ja vanhempi herrasmies jotka tunsivat toisensa ns. casualisti. Selvisi että tämä vanhempi erittäin pirtsakka herrasmies  oli 79 v..(kuulin kun hän sanoi ikänsä)  artikuloi hyvin ja selkeästi ja siksi sen keskustelun niin hyvin kuulinkin…

Hän kertoi olleensa tapaamassa jotakin tuttavavapariskuntaa, jossa aviopuoliso on omaishoitaja vanhemmalle miehelle joka on sokea, kulkee juuri ja juuri rollaattorin kanssa kodissaan. Nukkuu päivisin ja yöt ei oikein nukuta kun ollaan päivät torkuttu ja yöksi saadaan unilääkettä joka tekee tokkuraiseksi ja uni ei tule kunnolla.  

Mitä tekee omaishoitaja!? Miten hän jaksaa ja mitä heidän tulee jaksaa?

He jatkoivat keskustelua siitä, kuinka elämänlaatu on jo niin surullista, että sitä ei toivoisi kenellekään.

Samaan keskusteluun tämä artikuloiva herrasmies lisäsi, että tämän kyseessä olevan vanhemman pariskunnan poika on jo eläkkeellä sillä hän pystyi sen itselleen tekemään aikaisemmin ja että hänellä on osake ulkomailla ja toisella paikkakunnalla Suomessa ja täällä pääkaupunkiseudulla ja että toinen lapsista asuu ulkomailla.

Onko kumpikaan näistä lapsista ajatellut äitinsä jaksamista ja isänsä kuntoa!!? Ymmärtääkseni, ei!!! Ai että mua raivostuttaa mutta täytyy muistaa että tämä oli keskustelu käyty junassa joka ei kuulunut minulle ja onko varmuutta että kaikki oli niin kuin kuulin.

Ps. Hän myös mainitsi omista lapistaan ja se ei ollut kovin positiivista….

 

 

Tämä on vain pienen pieni huippu esimerkeistä ja elämästä mitä oikeasti tapahtuu tuhansissa kodeissa, joissa jostakin ihmeen syystä vielä ajatellaan kunnes kuolema meidät erottaa…että täytyy jaksaa hoitaa huonossa kunnossa olevaa rakastaan, tuntien, että kun olen kerran luvannut : ” Kunnes kuolema meidät erottaa…”

Se olisi ihanteellinen kuolema, jossa nukahdetaan rauhassa ja ihanteellisesti käsi kädessä mutta usein avio-tai avopareja erottaa alzheimer, dementia, erilaiset vanhuuden muut sairaudet mutta ei tiedetä, voida, uskalleta , raaskita hakea apua, vaikka omat voimavarat eivät enää riitä ja tämä ei koske ainoastaan juuri läheistä puolisoa vaan myös muita omaisia tai lähipiriin ihmisiä, jotka kantavat huolta ihmisitä ympärillään. Valitettavasti usein on se tosiasia, että omaishoitaja on usein kovemmilla, kuin hoidettava. Miksi vanhempien on niin vaikea pyytää apua omilta lapsiltaan tai vaikka suvulta?  sillä me olemme saaneet apua omilta vanhemmiltamme, on meidän tehtävä auttaa, niin paljon kuin pystymme ja voimavaramme riittävät. Yhteiskunnalla ja yrityksillä ja organisaatioilla on suuren suuri rooli luoda sellaiset tukitoimet, jotta omaiset voivat huolehtia omistaan, siten, että se on asiallista ja että omaishoitajalla on turvaverkko ja kun ei jaksa, siitä ei saa tulla huonoa omatuntoa sillä kukaan ei jaksa huolehtia toisesta, jos itse ei ole kunnossa.

Matkalla takaisin Tikkurilasta ylittäessä erittäin vilkasta Keskuskatua klo 19.00 aikoihin huomasin liikennevaloissa vanhemman naisen rullatuolissa jolla oli yllään kaunis oloasu ja sairaala/tukikengät. Hänen yksi käsi pyöritti rullatuolia , samoin yksi jalka. Kuvitelkaa tilannetta Rautatientorin lähellä , ylittämässä katua rullatuolissa istuen….

Näin heti, että minä ja Ruby menemme kysymään tarvitseeko apua ja huomasin myös valoissa, että valoja odottamassa oli useita rotevia miehiä ja naisia ja juuri tämän leidin takana, oli mies joka ei edes vilkaissut. Itseasiassa kukaan muu ei vilkaissut , paitsi minä ja kaksi aivan ihanaa nuorta miestä ja me yhdessä autoimme hänet ratikkapysäkille. Kyselimme rouvalta minne hän oli menossa ja hänen ulkoasustaan päätellen ja hänen toimintakyvystään , tulimme siihen tulokseen, että hänen ei pitäisi olla siinä paikassa , yksin. Saimme selville , että hän oli ollut jossakin kokouksessa ja oli matkalla palvelukotiin mutta palvelukodin nimi ei ollut oikea , emmekä löytäneet sellaista paikkaa. Soitin hätäkeskukseen ja kerroin, että tämä rouva on aivan väärässä paikassa ja hänen olisi  päästävä sinne, mistä hän on jostain syystä päässyt lähtemään ilman kunnollista apua. Ymmärsimme, että hän todellakin on voinut olla eräässä tilaisuudessa mutta on ollut malttamaton odottaessaan taksia/ kuljetusta kotiin/ hoitopaikkaan ja siksi oli itsenäisesti lähtenyt ratikkapysäkille( valitettavasti tämä Hesan uusi ratikkanumerosotku sotki myös tämän rouvan pään…).

Odotimme 45 minuuttia poliisia jonka aikana, kävin juttelemassa partioissa olevalle poliisille joka tylysti ilmoitti…”joo kyl ne tulee, ….vaik meillä on tämmönen iso auto, niin ei me voida ottaa häntä….mut kampist tulee partio…”

Niillä oli varmaan kiire teboiliin kahville ja munkille…

Soitin numerotiedusteluun ja kyselin vanhainkotien nimiä alueelta mistä rouva puhui mutta emme löytäneet. Tiesimme hänen nimen ja hän oli hyvin kärsimätön lähtemään mutta saimme hänet pidettyä paikalla. Tämän rouvan toimiva käsi yritti tavoittaa Rubya ja oli ihana, että Ruby pysyi hänen rinnallaan ja tämä rouva sai kutittaa ja rapsuttaa Rubya. Se mikä oli aika erikoista, Ruby käänsi selkänsä näille komeille nuorille miehelle, jotka olivat siinä koko ajan kanssani siihen ja jotka auttoivat tilanteessa mutta sanoin, että Rubyn dinneraika on myöhästynyt ja siksi hänen töykeä käytös..

Loppujen lopuksi, ihana poliisipartio saapui ja he saivat rouvan autoon ja toivon, että hän pääsi oikeaan osoitteeseen ja ettei minun tarvitse ikinä enää nähdä tällaista välinpitämättömyyttä!!!!  

Ps. Voitteko kuvitella….rautatientorin alue on häpeä!! Se  on aivan kamala alue, siellä on jos mitä sakkia, myyjää ja puolet päissään tai sekaisin tai uhkaavia…meitä kohti käveli seurue jonka mielessä oli juuri aukoo päätä tai aiheuttaa ihan mitä vaan…ja juuri kun joku niistä joka ei ollut ihan  niin sekaisin sanoi : ” hei…ei viitti…siinä on vanha leidi….” Ihmeellinen Inhimillisyys löytyi roskasakista mutta ei liikennevaloista jossa tämä rouva yritti ylittää katua….”

 

Lopuksi hyvä artikkeli, joskaan ei ihan suoraan tähän asiaan mutta muistutukseksi…

Eetikko Antti Kylliäinen: https://www.hs.fi/elama/art-2000005612827.html

Tässä hieman esimakua Kylliäisen artikkelista:

 ” 90 prosenttia säännöistämme voitaisiin korvata hyveillä, jolloin asiat sujuisivat joustavammin ja niitä olisi helpompi toteuttaa” HYVE tarkoittaa ominaisuutta ja luonteenpiirrettä, joka tekee ihmisestä hyvän: luotettavuus, rehellisyys, oikeudenmukaisuus, vastuullisuus ja niin edelleen. Hyveitä on kymmeniä.

”Hyveet ovat ne kriteerit, joiden perusteella voidaan sanoa, että ihminen on hyvä siinä, mitä hän on ja tekee. Ja näitä kriteereitä on Aristoteleen ajoista asti sanottu hyveiksi”, Kylliäinen sanoo.”

”Hyppäisikö hyvä ja huomaavainen ihminen kunnallisen uimahallin uima-altaaseen sortseissa, joiden etutaskussa on täysi tuhkakuppi ja käytettyjä nenäliinoja ja takataskussa desilitra jalkapallokentän tekonurmen kumirouhetta? Ei. Hyvä ja huomaavainen ihminen käyttää puhtaita uimahousuja.”

 

Rakasta lähimmäistäsi ja huomioi ympäristöäsi!!!

Excuse my spelling and me French….

Now I have to write about the carelessness of some of the people I have experienced today, but today is no exception, it has happened before and constantly happens, but today I heard and saw things which I would like to write.

I collected my beloved Ruby tonight from my sister. I took the train from Helsinki to Tikkurila. Apparently, an older couple and an older gentleman were sitting in the train a few seats behind me , It turned out that this senior gentleman was 79 years ... (I heard when he said his age) and he was with an an elderly couple and it seems that they knew themselves casually  

This older gentleman was very articulate and loud and that's why I heard their conversation so well ...

He told them that he had met a possible a friends where a spouse is a caregiver for an older man who is blind, walking with the walker in his home. Sleeps in the daytime and when the night comes, he wont sleep, even thought he will get some sleeping bills but unfortunately they make him a very drowsy and that is not good thing and especially for the carer  who is taking care for the spouse during the whole day, where and when she or he can sleep….

They continued to discuss how the quality of life is so sad that it is not dignified anymore…

In the same conversation, this articulate gentleman added that the couples son  is already retired because he was able to retire earlier due to his financial situation  and that he has a flat/house in Spain and another one  in Finland  countryside and also  here in Helsinki area and that another child lives abroad.

Did either of these children though about her mother's well-being and her father's condition !!? I would say no!  I'm upset but I have to remember that this was a conversation on a train that I heard so there is always a change of misunderstanding….

He also said few comments about his own kids and they were not very positive ....

 

 

This is just a tiny peak of examples and the life of what is really happening in thousands of homes, which for some strange reason still the couples think that the promise “until death do us part .”..is the thing that you cant change….

It would be an ideal death where sleeping together peacefully,  hand in hand but so very often , the illnesses “do us part” such as: Alzheimer's, dementia, different old-age other illnesses and loliness when the other half is in a care.

 

 Why it so hard for the carers/ spouses to seek help even though their own resources are no longer sufficient and this does not only apply just a close spouse, but also other relatives or close friends of people who take care of the people around them.

Unfortunately, it is often the fact that a carer/spouse is the one who is suffering. Why is it so difficult for parents/ carers to ask for help from their own children or even from their families?

We have been helped and supported  by our own parents, it is our job to help, as much as we can and our resources are enough. The Society and businesses and organizations play a very large role in creating support sources so that the relatives/ spouses/ carers can take care of a loved one, knowing that they have a safety net, right sources and when the person cannot no longer thake care, she/ he shouldn’t ever feel guilty of not being able to take a role of a carer. We should make a difference between a carer and a spouse/ partner , because  you can and you will care your partner/ spouse but you can not be a professional carer!, especially if you are in your 80`s !!

 

Then….when coming back from Tikkurila, I crossed a very busy road next to the railway station  at 19.00 ish, I noticed at the  traffic lights an older lady who was in a wheelchair . She was wearing a beautiful cosy outfit and she was also wearing the shoes what they will use in hospitals ( I know them when I see them ). Her one hand was moving the wheel as her other hand was somehow disabled and also she was only using her one leg.  Imagine the situation near the railway station, crossing the busy street in a wheel chair….

So as soon as I saw this lady, I KNEW that NOBODY is going to help her and I was so right! I went and  ask if she needed any help and she said that maybe just to cross the road….I looked around and I saw quite a few strong healthy men and women and  just behind this lady  was a man who did not even glance.

I tried to help her but the verge on the crossing was too deep for  me to push her , I saw two very lovely young men, who immediately helped and we got her to a tram stop. We asked her where she is going and looking at her appearance and her ability to talk, we came to the conclusion that she should not be there alone.

We found out that she had been at a meeting and was on the way to a nursing home but the name of the nursing home was incorrect and we did not find such a place. I called the Emergency Center and told them that this lady is in the wrong place and she should be taken there asap, and she cannot be left here without proper help. We realized that she really could have been at an event, but she may have missed the taxi / a transportation back to her care center and therefore she decided to catch the tram number 2 (the tram number 2 its not going from the stop she was heading and the city of Helsinki has messed up all the numbers so if the ordinary joe cant remember what tram takes you home, so how can a lost lady with an obvious memory problem, can find her way…)

We called the emergency number and we were told that , just wait there. After 30 minutes , I   saw a patrol police car which has been standing there all that time we were there,  I decided to ask if they know that we have called the police and can they tell us when the”other police” is coming as .

Their reply was:  "... they are coming, ...from the other station and even though, you can see we have a van, so we can not take her… .... ( it was a VAN for fuck says)

I think I interrupted their coffee brake…..

Then I decided to call a  number inquiry and asked the names of nursing homes in the area where the lady talked but we did not find it.

She was very impatient to go but it was nice that  Ruby stayed with her and this lady was stroking Ruby. What was special about it, Ruby does not like to be stroked my the strangers and she turned her back to these handsome young men who were there all the time with me and who helped with the situation but she let the lady to touch her!! I said to the guys that that Ruby's hasn’t had her dinner yet so that is why she is a bit unpolite….

Eventually, a wonderful police patrol arrived and they got the lady into a van ( which was exactly the same the other police van!!!) and I hope she got the right help and  that she in safe now!

Ps.The area we stayed is our main railway station  ... the railway station area is a shame !! It's a terrible area, there are drunks, beggars, sellers..etc….also the atmosphere is sometimes very threatening.  Just before the nice police van came, they was a group of not so nice guys who were clearly approaching us to either say something nasty or just be a pain in a ass. I tried to move us a side when I heard the one of the guys who obviously wasn’t that messed up said: Hi guys..lets not do..lets not go there, there is an elderly lady!!!

 That particular scam bags attitude amazes me : was it his ethics? His  humanity, his politeness, his respect towards elderly, not to attack us??

At the same time it makes me feel ill to think that at the traffic lights where all those healthy men and women were waiting for the green light….where were their humanity, politeness, respect , goodness  when this lady tried to cross the street ... "

Finally, a good article, though not directly in this matter but as a reminder ...

Ethic Antti Kylliäinen:

 https://www.hs.fi/elama/art-2000005612827.html

Here's a little taste of Kylliäinen's article about Virtue/ good manners:

 "90 percent of our rules could be replaced by virtues, so things would be more flexible and easier to implement." HYVE means a feature and character that makes people good: trustworthiness, honesty, fairness, responsibility, and so on. There are dozens of virtues.

 

"Virtues are the criteria that can be used to say that a person is good in what he is and does. And these criteria have been called virtues since Aristotle's, "says Kylliäinen."

"Would a good and thoughtful man jump into the pool of communal swimming pools in the baskets with a full ashtray and used handkerchiefs in the front pocket, and desiccating the soccer ball in the soccer field? No. A good and thoughtful man uses clean swimwear. "

 

Love your neighbour and respect your environment !!!  irje

Tämä kuva Sofiankadulta on niin kaunis esimerkki Helsingistä!  Kuvassa korostuu Suurkirkon mahti ja taivaalla näkyvät pilvet tekevät kuvasta hyvin vaikuttavan. Ensimmäiseksi tämän kuvan näin Roba Loungen seinällä missä se teki minuun suuren vaikutuksen ja nyt sain luvan käyttää tätä niin kaunista kuvaa. Kiitos Roba Lounge!

*:llä merkityt kentät ovat pakollisia.